Instagramissa osui silmiini helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Minja Koskelan postaus. Koskela on tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija, tutkija ja kirjailija. Hän työskentelee vasemmistoliitossa poliittisena asiantuntijana. Koskela edustaa uutta feminististä Instagram-poliitikkojen ryhmää. Ennustan, että vuoden 2023 vaaleissa Koskela nousee vasemmistoliiton kansanedustajaksi Instaa selailevien naisten äänillä.
Koskelan postaus käsitteli julkisen sektorin rinnalle nousseita yksityisiä kätilöpalveluja. Yksityisen kätilön palvelua on mahdollista ostaa ainakin Helsingissä. Yritys tarjoaa muun muassa varhaisraskauden ultraäänitukimuksia, joita julkisella sektorilla ei tehdä. Koskelan mukaan hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että joku hakeutuu tällaisen palvelun piiriin, mutta ongelman muodostaa se, ettei kaikilla ole siihen varaa. "Suhtaudun hyvin penseästi siihen, että perheiden palveluissa ja tuessa ollaan --- tilanteessa, jossa raskaana olevan henkilön mielenrauhan edellytys on raha", kirjoittaa Koskela.
Postauksen alle kertyi ketju Koskelan seuraajia haukkumaan suomalaista julkisen sektorin raskauden seurantaa ja synnytyksen hoitoa.
Pelottaa, ei huomioida mielenrauhaa, kätilöt eivät osaa antaa sellaista tukea kuin itse tarvitsisi.
Minusta Koskelan avauksessa tiivistyy erinomaisesti laitavasemmiston ajattelutapa. On hirvittävä ongelma, että kaikilla ei ole varaa johonkin tiettyyn palveluun. Vasemmistolaista häiritsee erittäin paljon se, että kaikki ei mene kaikille tasan. On paljon asioita, joihin kaikilla ei ole varaa. Maailmassa on virhe. Rahalla voi halutessaan ostaa vaikka sitä yksityistä neuvolapalvelua. Laitavasemmiston ajattelussa ratkaisumalleja tähän ongelmaan on kaksi: joko poistetaan mahdollisuus ostaa yksityistä palvelua tai sitten tarjotaan kaikille muillekin sama palvelu. Veronmaksajien kustannuksella.
Tällainen avaus vasemmistoliiton poliitikolta ei sinänsä yllätä minua laisinkaan. Kuntavaalien alla he ajoivat feminististä kaupunkia, jossa ilmaiset bussit ajavat yötä päivää ja sukupuolineutraaleja pukuhuoneita rakennetaan kaikkialle. Rahoituspuoli unohtui mainita kokonaan. Vasemmistoliiton vaatimukset ovat pölhöpopulismia pahimmillaan.
Itse opin jo lukiossa yhteiskuntafilosofiasta sen verran, että tasa-arvo ja tasajako eivät ole toistensa synonyymeja. Koskelan luulisi väitöskirjatutkijana tietävän tämän. Vasemmistossa tämä tosiasia sitkeästi torjutaan tai kiistetään. Tasa-arvo vallitsee sitten, kun kaikki saavat sen, mitä joku toinenkin saa. Perusteluksi riittää, että tarvitsen tätä tai tuota mielenrauhani takia. Raskaana olevan henkilön täytyy päästä tutkimukseen, johon haluaa, koska joku toinenkin pääsee. Tarpeita ja toiveita ihmisillä riittää, joten rahan ja palvelun jakamiselle ei näy minkäänlaista päätepistettä.
Laitavasemmistolaisessa ihannemaailmassa terveydenhuolto on kuin supermarket, johon kuluttaja voi marssia sisään ja poimia hyllyltä, mitä mieli tekee. Mielenrauhani vuoksi tarvitsen tuon tutkimuksen ja tämän toimenpiteen. Kassalla minun ei sitten tarvitsekaan maksaa mistään. Kaikki on ilmaista. Yhteiskunta toimittaa tuotteet hyllyyn. Rahat tulevat varmaankin sieltä kuuluisasta taikaseinästä.
Julkisen sektorin palveluja määrittävät tietyt reunaehdot. Näitä ehtoja ovat esimerkiksi raha ja henkilöstön saatavuus. Koska, toisin kuin vasemmisto luulee, emme elä rajattomien resurssien maailmassa, on julkisen sektorin palveluille pakko laittaa jonkinlaisia kriteerejä. Kaikille ei voida tarjota sitä, mitä he haluavat tai kokevat tarvitsevansa mielenrauhansa takia. On siis määriteltävä, mikä on lääketieteellisesti perusteltua tai millä saavutetaan kansanterveydellistä hyötyä. Esimerkiksi Koskelan mainitsema varhaisraskauden ultraäänitutkimus ei ole lääketieteellisesti perusteltu.
Soteuudistus tulee joka tapauksessa maksamaan miljardeja. Edessä ovat palkkaharmonisoinnit, ICT-yhteensovittamiset, muutosjohtajien ja lukemattomien hillotolppavirkojen palkkamenot. Laskun kuittaaavat suomalaiset veronmaksajat. Jos näiden päälle vielä lisätään vasemmistolaisten vaatimat palvelujen paisuttamiset, meillä yksinkertaisesti loppuvat rahat. Mielenrauhan perusteella pitäisi päästä haluamiinsa tutkimuksiin. Laittomille siirtolaisille pitäisi tarjota terveystarkastukset ja hammashuolto. Sukupuolestaan epävarmalla pitäisi olla oikeus marssia transpolille ja ilmoittaa, mitä toimenpiteitä tehdään. Ilmaiset kuukautissuojat, ilmaiset ehkäisyvälineet, ilmaista sitä ja tätä.
Tällainen paisutuspolitiikka on sanalla sanoen vastuutonta ja käsittämätöntä. Terveydenhuoltoon saadaan kyllä poliitikkojen halutessa upotettua rahaa vaikka kuinka paljon. Vastuullinen päättäjä kuitenkin ymmärtää, että menot on sovitettava tulojen mukaan.
Tätä kirjoittaessa Suomen ensimmäisiin aluevaaleihin on aikaa reilut kaksi viikkoa. Toivon, että aluevaltuustoihin valittaisiin vastuullisia päättäjiä, jotka ymmärtävät resurssien rajallisuuden ja yrittäisivät jotenkin suitsia vasemmistolaisten jakopolitiikkaa. Ilmaisia palveluja ei ole. Rahoitus on otettava jostain. Suomessa, korkean verotuksen maassa, se otetaan yrittäjältä ja tavalliselta palkansaajalta.
Kuten aiemmin totesin, tasa-arvo ei ole sama asia kuin tasajako. Itse kannatan yhteiskuntaa, jossa julkinen sektori takaa tietyt peruspalvelut. Niiden lisäksi jokainen voi omalla kustannuksellaan ostaa ylimääräistä. Julkisen sektorin tehtävä ei ole tarjoilla mielenrauhapalveluja.
